-Exitus 00.22.
Lääkäri viskaa veriset kertakäyttöhanskat roskikseen. Hänen ilmeensä näyttää vihaiselta. Vieressä seisova hoitaja katsoo miestä osaaottavana. Pyöreähkö ja lempeäkasvoinen nainen muistuttaa ulkonäöltään isoäitiäni. Hoitaja siirtää katseensa lääkäristä minuun ja huokaa:
-Niin nuori ja nätti poika. Elämä vielä kunnolla alussakaan.
Rakas Mikael
Rakas Mikael on Marja-Leena Tiaisen kirjoitama nuortenromaani, joka ilmestyi vuonna 1999, mutta siitä on tehty uusi painos 2000-luvun puolella. Kirjassa kerrotaan päähenkilön Mikael Walherilan kuoleman jälkeisista tapahtumisista sekä ihmissuhteista. Kirjan on kustantanut Tammi. Rakas Mikael on yksi Marja-Leena Tiaisen sekä koko Suomen nuortenkirjallisuuden parhaimmista teoksista. Kirja herättää joka vuosi keskustelua nuorten keskuudessa.
Kun Mikael joutuu pyöräonnettomuuteen hänen perheensä sekä läheistensä elämä muuttuu täysin. Kaikki Mikaelin salaisuudet tulevat julki hänen perheelleensä sekä lähimmäisillensä. Kirjassa kuvaillaan erittäin tarkasti Mikaelin kuoleman jälkeisiä päiviä, jolloin kaikki surevat. Etenkin Mikaelin vanhemmat sekä hänen veljensä surevat kuolemaa erittäin rankasti. Kirja saa kumminkin uuden käänteen kun Mikaelin tyttöystävä Roosa huomaa odottavansa lasta. Mikaelin vanhemmat sekä hänen veljensä Tumppi yrittävät kaikin keinoin suostutella Roosaa synnyttämään lapsen, vaikka päätös läpsen synnyttämisestä kuuluukin yksin Roosalle. Vaikka Roosan elämä tuntuu olevan jo tarpeeksi hajalla päättää hän silti suostua Walheriloiden ehdotukseen ja synnyttää lapsen. Mikaelin vanhemmat auttavat Roosaa taloudellisesti sekä henkisesti, mutta välillä he puuttuvat liikaakin Roosan yksityiselämään. Vauvan syntymäajan lähestyessä menee Roosan elämä aivan sekaisin, mikään ei pysy enään salassa ulkopuolisilta jolloin hän rupeaa kapinoimaan. Hän bilettää hullun lailla sekä elää muutenkin sellaista elämää joka on haitaksi hänen lapselleen. Roosasta ja Mikaelin veljestä Tumpista tulee kirjan aikana läheiset ystävykset, Tumppi onkin joltakin osin vähän niinkuin Mikaelin haamu. Vauvan synnyttyä on Roosan elämä aikalailla rikkonaista, hän ei oikein tiedä mitä vauvan kanssa pitäisi tehdä. Kirjan tapahtumat saavat vielä tarinan lopussa yllättävän käänteen kun Roosa alkaa epäillä että Mikaelin vanhemmat haluavat riistää häneltä vauvan. Onneksi Tumppi entii kumminkin hätiin ja surullinen kirja saa onnellisen lopun.
Aluksi ajattelin, että kirjan pitäisi olla tylsä ja pitkäveteinen, koska olihan kirjan päähenkilö kirjassa kuollut. En pystynyt kuvitellakkaan että Tiainen saisi yksien kansien väliin näin kutkuttavan sekä tunteikkaan kertomuksen. Voisin kuvitella, että kirjan kirjoittaminen on ollut aika lailla haastavaa, koska kirjassa kerrotaan tapahtumat kuolleen Mikaelin silmistä, jolloin aikamuodon pitää myös olla erilainen. Tämän takia kirjaa oli myös erittäin mielenkinntoista lukea. Kirja itsessään herättti minussa varsin monenlaisia tunteita. Jotkin epämiellyttävät muistot kohosivat mieleeni kirjaa lukiessani. Mielestäni tässä kirjassa oli jotain sellaista vangitsevaa, joka saa lukijan samaistumaan kirjan tapahtumiin. Kirja herätti minussa joissain määrin syvää vihaa, mutta myös jonkinlaista kateutta sekä myötätuntoa. Olin kirjaa lukiessani vihainen Mikaelille, koska hänen kuolemansa johtui pelkästään hänen tyhmyydestään sekä ajattelemattomuudestaan. Mikaelilla oli vielä hyvä elämä edessä, mutta hän päättikin pilata sen päihteillä, alkoholilla ja huumeilla. Mikaelin tarina ja elämäntapa korostaa hyvin monia nykyajan nuoria. Millään ei ole mitään väliä eikä omaa tulevaisuuttaan ajatella. Mikaelin elämästä korostuu myös välinpitämättömyys, joka jo itsessään luo minuun lukijana vihan piirteitä. Olen myös vihainen sekä surullinen Mikaelin vanhempia kohtaan, he kyllä aivan varmasti huomasivat että Mikaelilla on ongelmia, mutteivät vain viitsineet puuttua niihin, vaan antoivat kaiken vain olla ikäänkuin mitään ei olisi tapahtunut. Vanhemmat pelkäsivät enemmänkin maineensa menettämistä, kuin sitä mitä Mikaelille kävisi. Roosaa voisi tässä kirjassa kuvailla uhriksi. Jotkut voivat pitää häntä osallisena Mikaelin kuolemaan valehtelunsa takia. Roosa joutuu kirjassa kokemaan niin suuria suruja sekä mielialan vaihteluja ettei niistä ei aivan kuka tahansa selviäisi. Ensiksi hän menettää kaikista läheisimmän ihmisen, jota hän ei ehdi edes hyvästellä. Sitten hän huomaa odottavansa menettäneensä ihmisen lasta, jonka jälkeen häneltä ollaan viemässä se ainoa asia minkä takia hän jaksaa elää, eli hänen lapsensa. Kirjaa lukiessani tunsin suurta myötätuntoa sekä sääliä Roosaa kohtaan. En pystynyt samaistumaan hänen tilaansa, mutta pystyin kuvittelemaan kuinka vaikeaa hänellä saattoi olla. Tumppia ei voi tässä kirjassa kuvailla kuin yhdellä sanalla "enkeli". Kirjassa hän on mukava kaikille sekä auttaa varsinkin Roosaa selviämään yli kaikista niistä kauheista kokemuksista. Joskus lukiessani kirjaa tuntui siltä että Mikaelin hyvä olemus oli kuoleman jälkeen siirtynyt Tumppiin, joten Tumppia voi pitää vähän niinkuin Mikaelin haamuna.
Itse pidän tätä kirjaa varsin onnistuneena teoksena. Aino asia mistä en pitänyt kirjassa oli se, että joistakin mielenkiintoisista henkilöistä kerrottiin liian vähän. Esimerkiksi Roosan perheestä kerrottiin vain muutamalla sanalla. Kokonaisuudessaan kirja sisälsi mainiota kuvailua sekä kiinnostavia juonenkäänteitä.
-Minä alan pikkuhiljaa tajuta, miksi Mikke rakastui sinuun.
Tumppi painaa nopean suudelman Roosan huulille ja kääntyy menemään. Ovi kolahtaa Tumpin perästä, eikä hän näe, miten Roosa sivelee sormenpäällään huuliaan ja hymyilee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti